Sour Cream & Onion.

Äärimmäisestä tarkkaavaisuudesta kielivät tihrusilmät. Keittiön pöydällä on jotain, ja pieni kulinaristi tietää sen.

Tässä vaiheessa kansi meni takaisin paikoilleen, kun purkki oli karata kissan mukana lattialle.

Mikael on Maistelija. Kulinaristi. Hän ei pidä ruoasta, hän rakastaa sitä. Mistään ruokamerkistä ei ole koskaan kieltäydytty. Kuppi tyhjenee aina.

Joku aika sitten selvisi, että pizza ja pikkuleivät ovat juuri Mikaelin juttu, joten en tiedä, miksi Pringles-hulluus huvittaa niin paljon. Mikään muu herkku ei aiheuta yhtä hysteeristä kiehnäystä ja voimakasta kehräystä tässä pienessä miehessä. Riittää, että otan tuon vihreän purkin esiin ja se on menoa. Totta kai annoin ihan pienen maistiaisen "et sä kuitenkaan tykkää siitä" -mentaliteetilla, mutta olisihan se pitänyt tietää paremmin. Jos se on ihmisruokaa, se on varmasti hyvää. Jos se on ihmisruokaa, joka on epäterveellistä kissoille, se on vielä parempaa! Onneksi oma kontaktini Pringleseihin tapahtuu noin kerran vuodessa, tulisi muuten kamalan paha mieli, kun toinen seuraa vierestä surullisesti määkien. :')