RUROK 11.4.2015

Vuorossa nyt vihdoinkin se luvattu postaus PetExpon yhteydessä järjestetystä Rurokin näyttelystä. Kasvattaja oli ilmoittanut Mulanin molemmille päiville, mutta itse olin paikalla vain lauantaina. Ihan käsittämätöntä, miten nopeasti koko tapahtuma oli ohi. Ei tullut kertaakaan käyttöä reppuun pakatulle kirjalle, sen verran sai olla skarppina huonon informaatiokulun vuoksi; joko piti yhtäkkiä napata kissa kainaloon ja kipittää jonnekin tai sitten juosta ympäri hallia etsimässä muiden kissoja, kun niitä kaivattiin paneeliin. Esimerkiksi tuomariopiskelijan jostain tutkimuksesta ei ilmoitettu sanallakaan, vaikka paikalle haluttiin mahdollisimman monta IV-kategorian kissaa. Mulania tultiin myös jossain vaiheessa kyselemään (ei ihan totta mitään hajua, mitä varten :D) ja tämän seurauksena jotenkin ihmeessä päädyin esittelemään jonkun toisen kissaa, kun assareita ei ollut tarpeeksi. Käsien desinfioinnin jälkeen sain sympaattisen siamilaisen syliini ja eipä tuo nyt kovin haastavaa ollut venyttää sitä, heh. Tuo pikainen kokemus kyllä herätti suuren mielenkiinnon assarihommia kohtaan, pitänee jossain vaiheessa tutkia, järjestetäänkö koulutuksia missään päin Helsinkiä.

Tämänkertaisella videolla on vähemmän arvostelu- ja paneelihetkiä, sillä sain yksinkertaisesti liian paljon ihanaa materiaalia suloisista ja uteliaista kissoista. Oli haastavaa tehdä videosta koherentti ilman, että se on nälkävuoden pituinen. Piti myös vilauttaa vähän ainokaista ostostani, johon rakastuin sillä sekunnilla kun silmät siihen osuivat. Ei se nyt impulssiostos ollut, vaan pikemminkin "en tiedä, mitä teen tällä, mutta keksin varmasti jotain." :D

Voitto ei tällä kertaa tullut kotiin kumpanakaan päivänä, mutta CAGCIB:it kyllä. Mulan oli jostain syystä erittäin hermostunut ja kärttyinen, mikä oli lauantaina arvostelleen tuomarin Henry Hornellin mukaan ainoa syy, miksei voinut ottaa kissaa paneeliin. Kovasti kehui kokonaisuutta, mutta silmien pyöreähköstä muodosta ja turkin (stressi)hilseilystä tuli huomautuksia. Kikkare oli jo eläinlääkärin tarkastuksessa pahantuulinen ja tällä mentaliteetilla kissa meni myös sunnuntaina näyttelyyn. Mielestäni tämä oli suuri sääli, varsinkin kun itse pääsin nyt kunnolla nauttimaan näyttelystä. Yritin rauhoitella Mulania parhaani mukaan, ja tämä onnistui vain kun se sai olla täysin paikoillaan sylissäni. Ihastelemaan tulleet ihmiset olivat oikein jees ja erään silittämään uskaltautuneen pikkutytön hiuksia oli kiva syödä - mutta heti kun piti vaihtaa asentoa tai venyttää näyttelyasentoon niin tuli kovat vastalauseet. Mulanin vatsa oli kyllä löysällä, joten epäilen sen olleen vähän kivulias. Kotona ollaan monta kertaa harjoiteltu venyttelyä ja aikaisemmin ei sen kanssa ole ollut ongelmia.

Petri otti meistä kuvia ja mielestäni parissa otoksessa näkyy hyvin pikkuneidin pahantuulisuus. :D Sanomattakin selvää, että ruusukkeeton kotiinpaluu ei haitannut palvelijaa, mutta toivon kovasti, että Mulan oppisi rentoutumaan niin näyttelyistä tulisi mukavampia kokemuksia sillekin. Mikäli teillä on joitain ehdotuksia niin otan niitä mielelläni vastaan!

Kaikki alla olevat kuvat ovat © Petri Jaakkola.